Organisaatio

Päällystöliiton Evp-yhdistyksen organisaation toimintaan liittyvät asiat.

Yhdistys on vakiinnuttanut paikkansa eläkkeelle siirtyneiden ammattiveljiemme arjen aktivoinnissa yhdessä ATOP:n kanssa. Lisäksi toimimme Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt VENK ry:ssä ja AKAVAN seniorityöryhmässä

Edunvalvonnassa pyrimme vaikuttamaan aktiivisesti yhteiskunnan eri tasoilla eläkeläisten asioiden hoitamiseen. Yhdistyksessämme on yli 1800 jäsentä ja jäsenmäärän kehitys on nouseva.

Toimintamme on vakiintunut, mutta kehittyäksemme vahvana toimijana, myös paikallinen toiminta on saatava pyörimään. Onneksi toimintaa on jo nyt eri puolilla Suomea. Kaikki yhteinen toiminta evp-henkilöiden kesken on meille yhtä tärkeää, sillä se muodostaa toimintamme perustan.

Päällystöliitto ry:n Evp-ydistyksen toimintaa johtaa ja suunnittelee siihen tehtävään vuosikokouksessa valittu hallitus ja toimihenkilöt.

Hallitus

EVP-yhdistyksen säännöt

PÄÄLLYSTÖLIITON EVP- YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

1.Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Päällystöliiton evp-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

2. Toiminnan tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsenten maanpuolustushenkistä yhteenkuuluvuutta sekä järjestää ja tukea erilaisia jäsentapahtumia. Auttaa jäsenten sosiaalisen turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittymisessä.

Toimii jäsenten yhdyssiteenä Päällystöliittoon ja sen eri toimielimiin sekä edunvalvojana yhteiskunnallisten vanhus- ja eläkeläisjärjestöjen kanssa ikääntyvien hyvinvoinnin sekä elämisen edellytysten parantamiseksi.

Osallistuu jäsenten yleistä sivistystä ja maanpuolustustietoutta edistävään toimintaan sekä ammattikunnan perinteen tallentamiseen ja tarvittaessa tukee sitä.

3. Toiminnan muodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys tekee esityksiä ja aloitteita, käy neuvotteluja ja antaa lausuntoja. Järjestää erilaisia tilaisuuksia, retkiä, tutustumiskäyntejä ja muuta vastaavaa toimintaa. Pyrkii auttamaan jäseniään tai heidän omaisiaan sairaus-, ahdinko- ja kuolemantapauksissa sekä muissa edellisiin verrattavissa tapauksissa. Tukee tarvittaessa rahallisesti ammattikunnan perinteen tallentamista sekä historiatutkimusta. Voi harjoittaa alaansa liittyvää julkaisu- ja kustannustoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys hankkii varoja keräämällä jäsenmaksuja. Yhdistys voi toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä, ottaa vastaan testamentteja, lahjoituksia ja avustuksia sekä hankkia ja omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.

4. Jäsenyys

Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset-, puoliso-, kannatus- ja kunniajäsenet.

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Päällystöliiton tai sen edeltäjien jäsenenä ollut puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen palveluksesta eronnut henkilö.

Puolisojäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, jonka puoliso on tai on ollut Päällystöliiton tai sen edeltäjien jäsenenä.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja hyväksyy sen tavoitteet ja päämäärät.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä kutsua yhdistyksen toimintaa merkittävästi edistänyt henkilö. Kunniajäseneksi kutsumisesta päättää yhdistyksen kokous. Päätöksentekoon vaaditaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestykseen osallistuneiden äänimäärästä. Kunniajäsenellä on yhdistyksen kokouksissa äänioikeus, mikäli hän on ollut varsinainen jäsen ennen nimittämistään kunniajäseneksi. Muutoin hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus.

Kannatus- ja puolisojäsenillä on ainoastaan läsnäolo- ja puheoikeus.

5. Jäsenen velvoitteet ja maksut

Varsinaisilta, puoliso- ja kannatusjäseniltä perittävän liittymis- ja jäsenmaksun päättää yhdistyksen vuosikokous. Eri jäsenryhmien jäsenmaksut voivat poiketa toisistaan. Kunniajäsen on vapautettu jäsenmaksusta. Jäsenellä on velvollisuus päivittää yhteystietonsa niiden muuttuessa.

6. Yhdistyksestä eroaminen

Jäsenellä on milloin tahansa oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

7. Yhdistyksestä erottaminen

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, mikäli hän jättää täyttämättä sääntömääräiset velvollisuutensa tai muutoin toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai päätöksiä. Päätöksen erottamisesta tekee yhdistyksen hallitus, kun kyseessä on jäsenvelvollisuuksien laiminlyönti, muutoin erottamisesta päättää yhdistyksen kokous. Eronnut tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan erääntyneet jäsenmaksut sekä muut maksut, joihin jäsen on määrätyksi ajaksi sitoutunut eikä hänellä ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

8. Yhdistyksen vuosi- ja ylimääräiset kokoukset

Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuun loppuun mennessä. Kokouksen kutsuu koolle hallitus. Ylimääräinen kokous on pidettävä, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä on sitä hallitukselta kirjallisesti vaatinut. Hallituksen on vaatimuksen saatuaan kutsuttava viipymättä kokous koolle.

Kutsu yhdistyksen vuosi- ja ylimääräiseen kokoukseen on julkaistava Päällystölehdessä tai yhdistyksen kotisivuilla vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta

9. Yhdistyksen vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat

- valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa

- todetaan kokouksen osanottajat ja valtakirjat

- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

- hyväksytään kokouksen työjärjestys

- esitetään toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastuskertomus

- päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille

- päätetään mahdollisen yli- tai alijäämän käytöstä

- päätetään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus sekä niiden maksuajankohta

- vahvistetaan toimintasuunnitelma

- päätetään toimihenkilöille mahdollisesti maksettavista korvauksista

- vahvistetaan tulo- ja menoarvio

- valitaan hallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi

- päätetään hallituksen jäsenien (3-8) määrä

- valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle

- valitaan toiminnantarkastaja ja hänelle varamies

- valitaan tarvittavat toimikunnat ja jaostot sekä niihin vastuuhenkilöt

- käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Kokouskutsussa on mainittava sääntömääräisten asioiden lisäksi muut käsiteltävät asiat. Jäsenen, joka haluaa asian ottamista käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, on tehtävä siitä perusteltu esitys kirjallisena yhdistyksen hallitukselle joulukuun loppuun mennessä, kuitenkin huomioiden yhdistyslain 24 §:n määräykset.

10. Yhdistyksen päätöksentekojärjestys

Yhdistyksen päätökset tehdään tarvittaessa äänestämällä. Eniten ääniä saavuttanut ehdotus tulee kokouksen päätökseksi. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa arpa. Yhdistyksen kokouksessa jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Äänioikeutta voidaan käyttää myös valtakirjalla. Kokoukseen osallistuvalla jäsenellä saa olla enintään kymmenen (10) valtakirjaa.

11. Toiminta ja tilikausi

Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi. Hallituksen tulee luovuttaa tilit ja tilinpäätös toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi vähintään neljä viikkoa ennen vuosikokousta.

Toiminnantarkastajan on annettava lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

12. Yhdistyksen hallitus

Hallitukseen kuuluu kahdeksi (2) vuodeksi vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja sekä kolme -kahdeksan (3-8) jäsentä. Jäsenistä vuosittain puolet ovat erovuorossa. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä. Hallitus erikseen sopiessaan voi tehdä päätöksiä myös tavanomaisilla yhteydenpitovälineillä. Hallituksen toimintakausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus voi toimintansa edistämiseksi asettaa työryhmiä. Hallituksen tehtävänä on

- johtaa yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen ja yhdistyksen kokousten päätösten mukaisesti

- kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat

- hoitaa yhdistyksen varoja ja omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen valmistumisesta

- hyväksyä yhdistyksen varsinaiset-, puoliso- ja kannatusjäsenet.

13. Yhdistyksen nimenkirjoittajat

Hallituksen puheenjohtajalla sekä varapuheenjohtajalla on nimenkirjoitusoikeus kaksi yhdessä tai jompikumpi heistä yhdessä sihteerin tai henkilön kanssa, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

14. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia tai päättää yhdistyksen purkamisesta tai sen omaisuuden pääosan luovuttamisesta vain yhdistyksen kokouksen päätöksellä ja tällöin vaaditaan, että ehdotuksen puolesta annetaan vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi käytetään jäljelle jääneet varat viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti johonkin yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen.

Säännöt on hyväksytty 15.3.2025 yhdistyksen vuosikokouksessa ja PRH on ne hyväksynyt 27.3.2025

Vuosikokouksen esityslista

Toimintasuunnitelmat

Toimintakertomukset

Evp-yhdistyksen paikallistoimijoiden yhteystiedot